"I` am in love!" Kuinka hienosti se englanniksi sanotaankaan. Minä olen rakkaudessa!  Olen rakkauden tilassa, sitä voidaan vielä jalostaa ja laajentaa sopivassa olosuhteessa "with you". Ja mikä sen hienompaa, kuin olla jumalallisessa rakkauden tilassa ihanan kumppanin kanssa!

Toki itsekkin voi olla rakkaudessa ja onnellinen siinä, mutta kumppanin ottaminen siihen luo syvyyttä ja nöyryyttä siihen vahvasti. 

Suomalainen " Rakastan sinua" on aivan eri asia. Kun englantilaiset ovat jonkun suuren ja ihanan sisällä pilvessä, suomalaiset joutuvat tekemään työtä, rakastamaan jotain objektia. Työssä tarvitaan subjekti ja objekti, jotka ovat tavallaan itsestä irroitettavissa. Tekemisessä on yleensä myös alku ja loppu, sitä ei koko aikaa jaksa. Siinä nähdään vaivaa. Kun taas oleminen on vapautta ja irtipäästämistä. Luontevaa, ajatonta ja ikäänkuin itsestään tapahtuvaa.

Mielenkiintoista. Minä mieluimin olisin rakkaudessa ja antaisin rakkauden tekojen virrata itsestään. Olisin tietoinen myöskin ja voisin ohjailla halutessani ihanaa pilveäni haluttuun suuntaan... Näin paljon koenkin tekeväni. Katselen sielujen virtaa ja haen sitä yhtä ja ainoaa. Omassa pilvessään leijailevaa sieluni puolikasta.  Siinä sivussa yritän rakkauden pilvelläni herättää muitakin löytämään oman taivaansa.

 Olkaa uskossa, toivossa ja rakkudessa!