Millaista olisi sitten rehellinen elämä? Monet väittävät, että mahdotonta, ja niin se egon näkökulmasta onkin. Ego tarvitsee pönkitystä, paremmuutta ja statusta. Heränyt kokonaisolento tuntee itseään ja ympäristöään jo sen verran, että osaa suhteellistaa asiat. Kaikissa on hyvät ja huonot puolet, statuksen nosto ei tee kenestäkään yhtään fiksumpaa. Korkeintaan syö voimavaroja jostain arvokkaammasta.

Minusta rehellisyyteen riittää sekin, ettei sano tai tee mitään, mikä voidaan todistaa vääräksi. Ei ole pakko julistaa kaikille totuuksia, joista ei ole tilanteessa mitään hyötyä. Ja voi myös kieltäytyä kommentoimasta, jos kokee totuuden loukkaavan toisia.

Mielestäni myös kohteliaisuuden nimissä lausutut valheet ovat haitallisia. Ne muokkaavat kuitenkin tulevaisuutta haitalliseen suuntaan.

Rehellisyys on nöyryyttä. Ei aina helppoa, mutta jokaisella sanalla muutetaan maapallon rataa.