Maailma muuttuu. Kun oma maailma muuttuu, näyttäytyy ulkopuolinen maailma myöskin erilaisena. Nyt alan nähdä selvemmin, miten omat ehdollistumat ovat todellisuudessa ainoat kahleemme. Meillä on todellakin 24 tuntia vuorokaudessa aikaa tehdä valintoja, jotka suuntaavat elämäämme.Meillä on paletti eritavalla suuntautuneita ihmisiä lähellämme ja hieman etempänä rajaton paletti. Kullakin ihmisellä on korvaamaton aarre meille tarjottavanaan. Meidän tehtävänämme on toteuttaa vapaata tahtoa. Valittava ne aarteet, jotka meistä tuntuvat tärkeiltä.

Tässä kohden olisi hyvä tietää mitkä tekijät tuntoomme vaikuttavat. Ensinäkin meitä ohjaavat biologiset evoluution myötä kehittyneet vaistot. Niiden tehtävä on pitää huolta siitä, että omat geenit pärjäävät mahdollisimman hyvin. Sieltä tulee vahva sukupuolinen vaikutus joka nojaa pelkästään biologiaan. Toiseksi meitä ohjaa kulttuurillinen vaikutus. Mitä olemme perheeltämme ja lähipiiriltä oppineet pitämään totena ja hyvänä. Tämän mukana seuraa tonneittain juuri oikeita tapoja tehdä asiat, joita kyseenalaistetaan vasta, kun ne ovat liian vahvassa ristiriidassa muiden olemuspuolien sanoman kanssa. Kolmanneksi meihin vaikuttaa henkinen todellisuus, henkinen minuus. Se tietää ja ymmärtää kaiken, mutta sen ääni on lempeän hiljainen, se hukkuu heti hälinään, jos annamme toisten olemuspuolien melskata vapaana.

Kaikkien näiden olemuspuolien äänet tuntuvat meissä, vaikuttavat meihin ja yrittävät ohjata meitä. Valitettavasti nämä äänet ovat yleensä ristiriitaisia. Kullakin tasolla on omat intressinsä.Kullakin tasolla on oma korkein hyvänsä. Nämä ovat kuitenkin keskenään hierarkisesti järjestyneet. Vaika biologiset asiat olisivat täydellisessä järjestyksessä, se ei takaa mitenkään hyvinvointia muilla tasoilla. Jos sosiaalisella tasolla asiat ovat järjestyksessä, elät silti kulttuurin muokkaamassa kultaisessa vankilassa. Sensijaan jos henkisellä tasolla asiat ovat järjestyksessä ymmärrät ja tunnet elämän virran, olet elämäsi ohjaaja, voit olla täysin tyytyväinen, vaikka muut tasot eivät täyttäisikkään muiden asettamia kriteerejä. Tämä ei tarkoita köyhyyttä, yksinäisyyttä ja kurjuutta ja siitä huolimatta leveää hymyä. Tämä tarkoittaa, että joka hetki näet maailman houkutukset, ymmärrät mihin ne perustuvat, mitä hyvää se edustavat ja osaat valita niin, että valintasi tukee omaa hyvääsi ja myös yhteistä hyvää.

Tähän kuuluu oleellisena kaikkien ihmisten tasavertainen sisaruus. Vaikka olemme ainutkertaisia ja erilaisia, eri läksyjä opiskelemassa eri aikoina, kukin etenee parhaansa mukaan kohti henkistä täydellistymistä. Jokainen pienikin kohottava ele kanssatallaajalle voi olla se merkittävin sysäys, jolla jaksaa tehdä seuraavan oikean päätöksen.

Kuinka sitten tiedämme, mistä tunteemme tulee? Se tulee aina siltä tasolta, mille olemme virittäytyneet. Kun huolehdimme materian riittävyydestä, olemme täysin sen tason vallassa. Kaikki päätökset tulevat vain siltä tasolta. Jos jaamme materiaaliset huolet läheistemme kanssa ja keskustelemme niistä syvällisesti, saamme sosiaalisen tason näkemyksen mukaan. Jos osaamme hiljentyä ja meditoida irtaantuen materian huolista, voimme saada henkisen tunteen, joka suhteuttaa materiaalisen ongelman, avaa siihen uusia näkökulmia ja ehkä selittää ongelman lahjan meille. Jokainen taso antaa ehkä erilaisen näkemyksen. Kun uskomme, luotamme henkiseen intuitioon. Se on kuitenkin se, joka ohjaa lopulta muitakin tasoja. Tämä taso antaa syytason ohjeet, muut tasot antavat vain ensiapu-ohjeita, joilla ongelma voidaan tilapäisesti ratkaista. Tässä on viisauden avain. Kullakin tasolla on vahva tunne, että juuri minä olen oikeassa. Alemmt tasot ovat mielemme levottomia apinoita, joita ohjaavat menneisyyden haamut. Henkinen taso on viisas, hymyilevä ikiaikainen minuus, joka kyllä sallii lasten hyppiä ja tehdä virheitään, mutta antaa kyllä hyviä vastauksia, jos häntä maltetaan kuunnella.

Samalla tavalla ympärillämme olevat ihmiset edustavat vallitsevan tasonsa mukaista toimintaa. Meillä on vapaus valita juuri meitä miellyttävimmät asiat. Meidän ei tarvitse tuntea syyllisyyttä valinnoistamme. Saamme tehdä virheitä ja saamme muuttaa suuntaa heti, kun siltä tuntuu. Eteneminen ei ole pakollista, mutta siihen on erittäin hyvät mahdollisuudet, heti kun päätämme niin. Meidän ei ole pakko juuttua ihmisiin ja asioihin, jotka eivät vastaa käsitystämme hyvästä. Irrottautuminen latistavasta suhteesta avaa toisellekkin tilaisuuden lähteä rakentamaan itse omaa hyväänsä. Ja oma hyvä esimerkki kannustaa muita tekemään samoja valintoja. Aika tukee muutosta, nyt on aika heittää likaiset vaatteet taakseen ja puhdistua kohtaamaan valoisampi maailma. On tärkeää muodostaa vertaisryhmiä, jotka kannustavat ja tukevat muutosta ja kasvua. Kulttuurinen yhtenäiskenttä ei muutu, kuin ainoastaan riittävän monen yksilön muuttumisen kautta, se on silkkaa matematiikkaa ja mekaniikkaa. Nykykultuuri on sotien jälkeisen humanismin hukkaamisen tuotos, uusi kultuuri joudutaan rakentamaan käsityönä ja jokainen meistä vaikuttaa siihen halusi tai ei, sekä siihen, millainen uudesta kulttuurista tulee. Sinulla on vastuu, mieti valintojasi!

Aurinkoa syksyyn!